perjantai 9. maaliskuuta 2012

Jääkaapinoven käsitädit



Tulipa mieleeni aikaisemmasta sukkispostauksestani käsimerkit. Minulla on jääkaapin ovessa muutama viittilöivä naishenkilö. Eleiden samankaltaisuus ja hahmojen voimakkuus viehättävät minua ja pidän näiden katselusta ja vertailusta. Mietiskelen usein päässäni näiden kuvien syntytarpeita ja kulttuurillisia sidoksia. Oikean käsivarren koukistelu ja heristely kuuluu myös omiin eleisiini. Ei mitään uhkaavaa tai haistattelua, useimmiten vain yleinen tarmon purkaus ja merkki siitä, että homma hoituu halutulla tavalla. Välillä kun sitä on olo kuin Peppi Pitkätossun ja Tarzanin lehtolapsella. Saattaapa sitä kuitenkin enemmän Maailman Vahvinta Nallea muistuttaa muskeleineen.

Vanhin kuva on postikorttikopio neuvostoliittolaisesta julisteesta vuodelta 1931. En osaa venäjää. Kyrilliset kirjaimet tunnistan, kiitos kahden keskenjääneen alkeiskurssin. Kortissa kuitenkin alhaalla teksti suomennettuna "Kohtaa kulttuuri" (tai sinnepäin), siinä akkoja patistetaan ulos takapajuisesta hämähäkinseittisestä keittiöstä harrastusten ja muun kulttuurin pariin. Kuvassa oikeassa ylänurkassa on tosiaan ristilukin seitti. Olen tunnistavinani rakennuksissa myös sanan tehdas. Tilasin tämän joskus Lenin museosta Tampereelta. Ihan vain siksi, että museokaupan sivulla suomennetaan tuo kortin lause: "Alas keittiöorjuus!". Koin tuolloin voivani yhtyä iskulauseeseen.

Pimeässä nyrkkipyykkävä nainen saa kannustusta lähtemiseen ovelle kurottelevalta. Taiteilija (G. Shegal) on piirtänyt ulospyrkivän naisen käden tapailemaan hieman oikean käden "heristelyä". Ele ei ole täysin yhtäläinen, mutta en usko tuon olevan sattumaa propagandajulisteessa. Naiset liikkeelle ja töihin ja yhteiskuntaa rakentamaan. Elettiin ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikaa. Tavoitteet olivat korkealla ja kaikki voimavarat haluttiin käyttöön. Mielenkiintoinen yksityiskohta kortissa on trangia tyyppinen keitin. Mitähän kasarissa porisee? Ei kai kahvia kun lautaset on esillä? Onko kuva pyykkituvasta ja viivyttiinkö siellä niin kauan, että ehti tulla nälkä? Kotona kai olisi ollut hieman isompi keittotila, tai sitten ei. Mielenkiintoisia lisäajatuskuvioita tutkittavaksi.


Seuraava kuva on jo kulttikamaa pop-kulttuurissa. Ihana ihana Rosie jääkaappimagneettina. Aamujeni pelastus silloin kun töihinlähtö ei niin huvittaisi tai joku tuntuu vaikealta. "Kyl tää tästä ja sinne vaan"- sanoo Rosie. Tämäkin yhdysvaltalainen juliste on alunperin tehty propagandaa varten, kannustamaan kotirintaman naisia hoitamaan "miesten työt". Rosie ei hahmona suurempia esittelyjä kaipaa. Tämän version lienee vuonna 1942 luonut J. Howard Millerin. Toisen Maailmansodan jälkeen länsimainen kulttuuri muuttui, kun osa tuolloin töissä käyneistä naisista jatkoi työskentelyä kodin ulkopuolella. Aika jäntevät käsivarret Rosie tytöllä.
Ja lopuksi vielä yksi haba-akka. Noh, tyttö sentään vielä. Emily the Strange 1990-2000-luvuilta. Ei mikään piiloagressiivinen, vaan ihan avoin heristely. Ottamatta kantaa siihen, perustuuko Rob Regerin Emilyn hahmo -70 luvulla luotuun Marjorie Sharmat:n ja Marc Simont:n Rosamund lastenkirjahahmoon, piirroskuvat ovat mielestäni mielettömän hienoja. En ole päässyt vielä ajatuskuvioissani niin pitkälle, että olisin miettinyt minkälaiseen kulttuurilliseen tilanteeseen ja miksi hahmo on syntynyt. Tyttöjen kapinaa "normaaliutta" ja kiltteyttä vastaan? En ehkä koskaan aiheeseen perehdy, mutta antaa Emilyn hosua hauiksineen siihen saakka, joukon jatkona jääkaapin ovessa.

Rosie ja Emily ovat kovasti tuotteistettuja ja niihin törmää kaikkialla. Mitenköhän lienee pyykkimuijan kanssa muualla kuin länsimaissa? Kaikki "tyttöseni" ovat selvästi voimakkaita ja aikaansaapia naisia. Käsimerkkinä hauiksen näytteleminen on varmaankin ensisijaisesti voimanosoitus, mutta jos siihen liittää ylösalas liikkeen, taitaa se tarkoittaa eteenpäin menemistä. Kannustavasti hosuva kolmikko vahtii jääkaappiani. 

9 kommenttia:

  1. Myönnän tollouteni näin julkisesti: en tiennyt että Rosie on kulttikamaa ja että sillä on oikeasti juuria jossain. Ajattelin tuon vain olevan retrotyyliin tehty erittäin viileä kuva. Kiitos sivistyksestä!

    Emily-tyttönen sitten hosuu meikäläisenkin jääkaapin ovessa. Täydellinen väritys mun makuun ja sanoma selkeä: "Mun jääkaappi. Lähe meneen!"

    -jii-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän Emilyt taitaa olla samalta matkalta kotiin tuotuja. Perjantain ilmaiselta näyttelykäynniltä museokaupasta. Samalta reissulta kotiutui myös Rosie. Jääkaappini ovessa on siis ainoastaan museokamaa :).

      Googlaamalla löysin muuten yhdet Rosie tennarit. Tosi päheet!

      Poista
    2. Jep, sieltä museostapa hyvinkin. Vaan kohtahan mekin jo ollaan museokamaa, heh.

      Just tänään kävin kapungilla kenkäkaupoissa enkä nähnyt yksiäkään Rosie-tennareita. Pöh!

      -jii-

      Poista
    3. Miten selität sen, että museokama on "arvokasta" ja itse en kyllä arvokkuutta käytökseni yhteydessä osaa laatusanana käyttää :p.

      Poista
  2. Hassua sinänsä, että näissä naisten voimaa kuvaavissa "symboleissa" on mittana "miehinen" voima ja työ. Ainakin itselleni herää kysymys, että onko nainen voimakas vain, kun hän toimii "miesten töissä" tai saavuttaa muuten saman kuin miehet? Entäpä "naisinen" voima (synnytykset, raskaat kotityöt jne.)?

    Mutta tämähän on hyvin yleinen ilmiö patriarkaalisissa kulttuureissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, hassua. Selkeästi haastetaan vastakkainen sukupuoli fyysisellä voimalla. Siis mielestäni Rosien tapauksessa. Tuossa neuvostoliittolaisessa julisteessa haastaminen ulottuu kokonaisvaltaisemmin kaikille aloille. En ole ollenkaan varma, että siinä myöskään on kyse naisten voimavarojen hyödyntämisessä pelkästään tekijänä. Saattaa olla, että myös kokijan rooli on tavoitteena. Olen tunnistavinani ulkomuistista rakennuksissa sanoja kirjasto ja elokuvat (en ole varma). Kyllähän kulttuurin voi kohdata tekemättä sitä itse. Tarkoitan, että siinä ei välttämättä houkutella pelkästään sinne tehtaaseen. Joku on varmasti tehnyt tästä syväluotaavan tutkimuksen. Emily taas on hahmo, jossa tutkijat varmaankin näkevät tyttöjen halua haastaa agressiolla pojat. En sen enempää halua ottaa aiheeseen kantaa, eikä se ole oma mielipiteeni näin äkkiseltään.

      Lisään lainausmerkit tuohon saavuttaa sanaan. Eihän nämä taida olla yhdellä asteikolla mitattavia asioita. Voidaan myös sanoa, että miehet eivät pysty synnyttämään. Ja fyysinen voima on usein naisilla miehiä vähäisempää, puhtaista biologisista syistä, kuten synnyttäminen. Pakko välillä myöntää vähäisemmät voimat, vaikka kuinka haluaisinkin olla Peppi aikuisena ja vaikka aika paljoon pystynkin miehisellä alalla. Hyvät apuvälineet ovat poikaa.

      Se, että nainen on sellaisissa töissä, jotka mielletään ns. miesten töissä ei ole ainoa voimakkuuden mitta. Sitäkin, kuten lahjakkuuttakin on niin monenlaista.

      Poista
  3. Venäläisessä propagandajulisteessa näkyvät korkeakulttuuriset houkuttimet saattavat toimia myös juuri niinä, houkuttimina ja todellisuus olla täysin eri. Mahtipontisuus ei muutenkaan liene vierasta kyseiselle ajanjaksolle. Toisaalta korkeakulttuurihan ei monestikaan korreloi itse kansankulttuurin kanssa, joka ensisijaisesti kuitenkin määrittää vallitsevat asenteet.

    Voimakkuudella tarkoitin edellisessä viestissäni vahvuutta, en pelkästään fyysistä sellaista. Patriarkaalisissa kulttuureissa on perinteisesti mielletty nainen myös henkisesti "heikommaksi astiaksi", joka on vaikuttanut arjessa jopa niin pieniin(?) asioihin kuten vaikkapa pukeutuminen, sekä suurempiin kuten esim. lapsen hoitaminen, joka on mielletty luontaiseksi, eikä järkeä vaativaksi.

    Mutta todennäköisesti voisimme jatkaa tästä keskustelua vaikka ikuisuuksiin, joten josko tehdään se toisilla foorumeilla ja pidetään tämä kyseinen vähän vähemmän asiapitoisena? ;)

    VastaaPoista
  4. Kyllä juuri näin. Neuvostoliiton tuon ajan kulttuuri oli täysin ylhäältä ohjattua kaikin tavoin, kuoleman pelossa. Stalin oli kova jätkä. Asenteita ei kai kannattanut esittää. Onneksi osa kansankulttuurista säilyi silti. Hienoja kuvia mielestäni kuitenkin neuvostoliittolaiset taiteilijat tekivät.

    Ymmärsin tuon viestisi kyllä. Vahvuus on myös henkistä ja sitä yritinkin vastauksessani korostaa. Vahvuushan ei ole pelkästään voimaa. Vahvuus on sitkeyttä toistaa niitä pieniä asioita päivästä toiseen, toisen hyvinvointi mielessään (esim. lasten). Ja saavutus ei ole se, että nostaa enemmän penkistä kuin muut, muitakin arvoja on. Pukeutuminen taas, voi huokaus sentään mitä kaikkea tästäkin voisi kirjoittaa :).

    VastaaPoista
  5. Kyllä näin on :)

    Itsekin tykkään kovasti noista "neuvostojulisteista"; vessan ovessa meillä on yksi tämän lajin edustaja, jossa kehotetaan astumaan vaikka silmät sidottuna, kuuliaisesti eteenpäin (tosin julisteen vanhus astuu tämän seurauksena kielekkeen reunalta tyhjyyteen (joo-o, tiedän kyllä tämän olevan symboliikkaa)) :)

    VastaaPoista