Vihreä peukalo keskellä kämmentä

Käyskentelin aamutuimaan puutarhassa ja huomasin, että kirsikka oli avannut valtaisan kukkameren. No ei todellakaan! Kuvassa ainokainen kukka, minkä rassukka oli saanut aikaiseksi, sekin vaillinaiseksi syöty. Kirvat ovat näemmä hyökänneet ja puu kituu muutenkin. Jäniksetkin ovat mussuttaneet puuta talvella ja oksanpäät ovat tuollaisi töpöjä. Huomioikaa myös erittäin ruohottunut koristekivialue. Kaukana on japanilainen harmonia, organisointi ja seesteisyys tästä risusta. Jotain kai täytyy tehdä.

Naurattaa toisen kärsimys. Istutettaessa oli hieman eri mielikuva keväisestä loistosta.

Viikonloppuna laitoin emaliastiat käyttöön. Istutin niihin orvokkeja ja pari markettaa. Tarkoituksena on sijoittaa näitä kuistille ja kesäkeittiöön. Ryhmäkuva täytyi kuitenkin ottaa ensin. Minun kannattaisikin keskittyä tällaisiin helppoihin hoidettaviin. Juuri ja juuri taidot riittää kastelemiseen. Onneksi töissä on parina puutarha-alan asiantuntija, jolta voi vaivihkaa kysellä neuvoja kasveista. Koskahan työkaveri kyllästyy ja tulee tänne hoitamaan puutarhan kukoistukseen? Toiveikkaana odottelen.